Kirkon virkamiesoikeudelliset säännökset viimein ajan tasalle?

Kirkolliskokousviikko on taas alkamassa. Suurin osa edustajista saapuu paikalle jo tänään sunnuntaina valiokuntiensa kokouksiin. Itsellänikin on illalla valitsijamiesten kokous.

Valitsijamiehet ovat mukana mitä moninaisimmissa valinnoissa, vaikka valitsijamieheksi päätyessäni keskeisimpänä asiana näyttäytyi vain kirkolliskokousedustajien jakaminen valiokuntiin. Tämän jälkeen olemme kuitenkin olleet valmistelemassa mm. uuden kirkkoneuvoksen valintaa, kirkkohallituksen yhden edustajan valintaa, ja nyt kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan ja kirkon ulkoasiain neuvoston jäsenten valintoja. Varsinaiset vaalit ja päätökset tehdään isossa salissa, mutta valitsijamiehet valmistelevat ja tekevät ehdotuksia.

Valitsijamiesasioiden lisäksi on tällä viikolla luvassa monenlaista muutakin. Yksi keskeisimmistä asioista on kirkon virkamiesoikeudellisten säännösten käsittely. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin, ja oma valiokuntani (peruste-) on antanut asiasta lausunnon lakivaliokunnalle. Asia on itselle läheinen myös siksi, että teen parhaillaan kirkkohallituksen toimeksiannosta tutkimusta yhdenvertaisuudesta kirkon työyhteisöissä, mm. kirkon työntekijöiden syrjintäkokemuksista.

Yhdenvertaisuus liittyy virkamiesoikeudellisiin säännöksiin muun muassa ns. syrjintäpykälän kautta. Syrjintäpykälä luettelee seikkoja, joiden vuoksi ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Näiden syrjintäkriteerien joukossa ovat mm. etninen tausta sekä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Tässä tämänhetkisessä säännösten ehdotuksessa (joka siis tällä viikolla tulee käsittelyyn lakivaliokunnan mietinnön kautta) syrjintäpykälää ei ole, mutta edellisessä ehdotuksessa (joka kaatui äänestyksessä edellisen kirkolliskokouksen aikana) oli. Yleisen lainsäädännön syrjintäpykälä koskee kyllä kirkon työyhteisöjä tälläkin hetkellä, mutta samaa pykälää ei ainakaan edellisen kirkolliskokouksen aikana haluttu (tai osa ei halunnut) kirjoittaa auki kirkon omaan lainsäädäntöön. Lakivaliokunta kyllä esittää, että syrjintäpykälä säännöksiin lisättäisiin (tätä esitimme yksimielisestä myös perustevaliokunnan lausunnossa – kirkon on irrottauduttava syrjinnästä julkilausutusti myös omassa lainsäädännössään), mutta erillisellä käsittelyllä, myöhemmin. Saa nähdä, menevätkö säännökset nyt läpi, kun syrjintäasiaan ei puututa.

Toinenkin jännittävä asia liittyy tähän virkamiesoikeudellisten säännösten käsittelyyn. Ehdotus esittää lehtorin virkaa lopetettavaksi (niin, että jo vihityt saisivat toki pitää virkansa, mutta uusia ei vihittäisi), koska tällaiselle sukupuolisidonnaiselle viralle ei enää kirkon naispappeuteen kasvun jälkeen ole tarvetta. Tämäkin herätti tuskaa osassa kirkkokansaa, lehtoreitahan vihitään yhä. Nyt lakivaliokunta esittää, että lehtorin virka säilyisi, mutta se olisi sukupuolineutraali! Siis jatkossa voitaisiin vihkiä myös mieslehtoreita! Tätäkin asiaa olisi sitten tarkoitus käsitellä vielä erikseen myöhemmin, paremmalla valmistelulla.

Itse toivon totisesti, että virkamiesoikeudelliset säännökset saadaan hyväksyttyä äänestyksessä (ehkä jo tiistaina). Sekä työntekijät että työnantajat ansaitsevat jo vihdoin ajantasaiset säännökset arjen työn helpottamiseksi ja selkiyttämiseksi sekä oikeusturvansa vuoksi.

Virkamiesoikeudellisten säännösten lisäksi tällä viikolla tullaan käsittelemään kirkon keskusrahaston talousarviota vuodelle 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2010 - 2012. Niissä ei ole kovin paljoa yllättävää. Kirkon yhteisissä menoissa keskeisellä sijalla ovat jo aiemmin myönnetyt rahoitukset isoille hankkeille: mm. Hengellinen elämä verkossa, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä HeTa-hanke eli henkilöstö- ja taloushallinnon keskittäminen, joka tulee kirkolliskokouksen käsittelyyn seuraavaksi keväällä. Rahoitus on tuolle viimeksi mainitulle, kovasti keskustelua herättäneelle hankkeelle myönnetty vain valmisteluun. Itse keskitettyä mallia ei ole hyväksytty, ja monet ovat sen hyödyistä versus haitoista edelleen empivällä mielellä, myös minä. Mutta siitä lisää keväällä. Oman lisänsä kirkon talouden käsittelyyn tuo luonnollisesti vielä käsillä oleva taantuma, mm. kirkon sijoitusten arvon näkökulmasta.

Tällä kokousviikolla tullaan uutena asiana lähetekeskustelemaan myös sopimus meidän kirkkomme ja Suomen metodistikirkon välillä. Lisäksi saliin tuotaneen melkoinen määrä valiokuntamietintöjä, mm. seuraavat saattavat tulla käsittelyyn: kummien vähimmäismäärän laskeminen, arkkipiispan viran ja valinnan uudistaminen, lapsen oikeudet ja lapsivaikutusten arviointi kirkossamme sekä kirkon kehitysvammaistyön tukeminen ja saavutettavuuden edistäminen seurakuntatyössä. Nämä siis vain esimerkkeinä aloitteista, jotka ovat valiokunnissa työn alla. Myös valiokuntatyölle on varattu melko lupaavan paljon aikaa, ja jopa aamupäivistä! Perustevaliokunnassa viimeistelemme vielä mm. kummien vähimmäismäärän muuttamiseen liittyvää mietintöä.

Mutta tuohon kaikkeen päästää huomenna vasta avajaismessun, avajaisistunnon ja tiedotustilaisuuden jälkeen joskus iltapäivällä. Onneksi aikaa on toisesta päästä varattu klo 21 asti ja sen jälkeenkin saattavat jotkin ryhmät vielä kokoontua. Itseäni ihmetyttää se, että aiemmista kokousviikoista poiketen en yövykään opistolla vaan hotellissa Turun keskustassa. Huonoja puolia mm. se, ettei pääse huoneeseen kesken päivän (jos unohtuu jotain, haluaisi vaihtaa vaatteita, olisi 10 min. vapaa-aikaa kerätä ajatuksia omassa rauhassa) sekä tiukentunut ajankäyttö (parikymmentäkin minuuttia matkoihin on kiireisissä ja pitkissä päivissä paljon). Hyviä puolia ainakin se, että tulee väistämättä käytyä ulkona kaksi kertaa päivässä, ja voi ihastella valaistua Aurajokea ja Tuomiokirkkoa, jos ehtii iltakävelylle.