Perustevaliokunnan mietintö piispainkokouksen esityksestä (parisuhdelain seuraukset kirkossa) valmistui viimein. Eilen työskentelimme ensin valiokunnassa yli kymmeneen illalla, sen jälkeen pienemmällä työryhmällä puoli kahteentoista. Tänään työskentely jatkui aamusta jälleen neljätoista tuntia kymmeneen illalla. Mutta nyt on teksti hiottu, ja se tulee julkiseksi huomenna aamulla.
Työ oli tiukka, ja vaati kompromisseja. Näinhän se on aina, jos jotain yhteistä yritetään sanoa. Selvää on, että omat toiveeni ihannetilanteesta ovat utopiaa kirkolliskokouksen tällä kokoonpanolla. Silti seison mietintömme takana, ja pidän sitä kirkon tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena. Ennen kaikkea olo on nyt helpottunut, kun yksi intensiivinen työurakka on takana. Mietintöä käsitellään täysistunnossa torstaina. Siitä alkaa sitten se toinen rupeama, jossa tarvitaan taas voimia ja viisautta.
Nyt, kellon lähennellessä puolta yhtätoista, viimeistelimme juuri huomisen aamumessun kulkua (Helsingin hiippakunta vastaa messuista ja hartauksista tällä viikolla). Eilen illalla olin iltahartausvastuussa Hans Tuomisen kanssa. Vaikka tuntui kyseenalaiselta juosta perustevaliokunnan istunnosta kiireellä pitämään rauhoittava iltahartaus ja sitten taas juosta kovaa vauhtia takaisin, pieni rauhoittuminen teki itsellekin hyvää. Vaikka aamunkin toisaalta käyttäisi mielellään univelkojen kuittaamiseen, tiedän aamumessun vaikutuksen olevan samankaltainen. Back to basics. Sieltä löytyy myös motivaatio tähän kaikkeen.
Yhteisten hartauksien, ruokavirsien ym. hengellisen sisällön ohella yhdessä nauraminen on osoittautunut tehokkaaksi yhteyden luomisen välineeksi. Ja huomionarvoista on, että sitä naurua, iloa ja yhteishenkeäkin on ollut paljon, myös perustevaliokunnan työn yhteydessä. Ei tämä ole pelkkää itkua ja hammastenkiristystä, vaikka välillä sitäkin.
Huomenna käsitellään täysistunnossa mietinnöt monimuotoisuuden edistämiseen liittyvästä aloitteestamme, määräenemmistösäännöksiin liittyvästä aloitteestamme, ja muiden muassa arkkipiispan asemaan liittyvästä aloitteesta. Tämän päivän täysistunto oli sikäli hieman yllättävä, että siellä hylättiin kaksi aloitetta ennen valiokuntaan lähettämistä. Koen tämän olleen jonkinlainen viesti siitä, että kirkolliskokoukselle lähetettävien aloitteiden tulee olla huolellisesti valmisteltuja ja pitkälle harkittuja sisällöissään ja muotoiluissaan.
Huomenna on myös kirkkohallituksen kyselytunti, jolle olen tehnyt etukäteen kysymyksen kirkkohallituksen ihmisoikeus- ja rauhantyön tulevaisuudesta. Kirkkohallituksessa on tapahtumassa muutoksia niin, että ihmisoikeustyöstä ja rauhantyöstä aiemmin vastanneen työntekijän työsuhde päättyy, eikä uuden viran, esim. työalasihteerin viran perustamista esitetä. Ihmisoikeus- ja rauhantyö on koko ajan keskeisempää, ja vaatii erityistä osaamista ja asiantuntemusta. Olen hyvin kiinnostunut siitä, miten tähän erityisosaamistarpeeseen pystytään kirkkohallituksessa jatkossa vastaamaan.
3 kommenttia:
Olet mielessä. Isoja ja tärkeitä asioita. Ei tässä osaa muuta kuin edelleen toivottaa voimia ja viisautta!
- Sanna-M
Kiitos!!
Tsemppiä ja hienoa kuulla tuoreita kuulumisia. Iloitsen monimuotoisuusasian esillä olosta!
Lähetä kommentti